tiistai 27. joulukuuta 2016

Niin se vuosi vierähti

Nyt jo tämäkin vuosi vetelee ihan viimeisiään. Äkkiä se menikin. Ja kaikenlaista siihen mahtuikin.

Siru siis valmistui omissa kotinäyttelyissään. Ensin keväällä Grandiksi ja kesällä Supreme Premioriksi. Seitsemän kertaa Karhu nominoitiin ja kaksi kertaa BIS tänä vuonna. Ranking-listalla sijalla 9 IV-kastraattinaaraissa, ei huono tulos.

Tilasin viime viikolla vihdoinkin Kissaliiton Supreme-ruusukkeen, tänään tuli vahvistus, että lähtee postin kuljetettavaksi.

Marraskuussa Sirusta tuli 5 pennun täti, 3 poikaa ja 2 tyttöä. Kovasti haluaisin yhden näistä pennuista Sirulle kaveriksi, mutta en pysty vielä ottamaan yhtään enempää kissoja Manun takia ja omat resurssit eivät riittäisi neljän kissan huomioimiseen. Joten olen ravannut katsomassa pentuja melkein joka viikko ja seurannut näiden huimaa kehitystä. Viikossakin tapahtuu vaikka kuinka paljon kehitystä!

Perustin uudelleen oman pikkuyritykseni. Sekin on vienyt ihan kiitettävästi vapaa-aikaani päätyön lisäksi. Tilauksiakin on tullut tasaisesti. Tähän vielä lisäksi yhdistyksen hommat päälle, puuh. Kaikkea sitä pitääkin hamstrata.

Ensi kevään näyttelyssämme olen näyttelypäällikköopissa. Kohta olen kokeillut kaikkea hommaa, mitä näyttelyissä on tarjolla. Pääassistentti on vielä kokeilematta, samoin näyttelysihteerin homma, tähän en tosin lähde koskaan, liikaa sääntöjä muistettava ja osattava miljoona muutakin juttua!
Keväästä asti mietin ja pähkäilin ja harkitsin assistenttiksi lähtöä. Sitten syksyllä Hartolan näyttelyyn sovin Sirun kasvattajan kanssa, että hän olisi mentorina siellä. Mutta homma peruuntuikin pentuhommien takia ja päätin siirtää assarioppia myöhemmäksi. Niinhän siinä sitten kävikin, että olinkin assarioppilaana Hartolassa, tästä suuri kiitos pääassarille Riikalle ja mentorille Katille, että hetken varoitusajalle ottivatkin minut oppiin.

Niinhän se siitä sitten lähti. Isrokin näyttelyssä Kuopiossa olin sitten yksin assistenttina ja hoidin siinä samalla Sirun esittelynkin. Vuoden viimeinen näyttely meidän osalta ja meni aivan loistavasti. Siru sai hienot arvostelut ja kovasti kehuttiin neidin silmiä. TP-valinnassa oli 4 kastraattia, Siru nominoitiin! Sitten paneelissa juostiin ja kannettiin kissoja ja Sirun nakkasin kantokassissa yhdelle pöydälle ja sanoin assarille, että kissa on tuossa, ota sieltä. En kerennyt edes jännittämään Sirun paneelia, kun oli juuri itse kantamassa kastraattiurosta paneelissa. Olin ihan satavarma, että Siru ei voita, kun vastassa oli tosi kova somalineito, MW BW SP SC Kharn-Ka Taygeta Taurus. Ja suuri yllätys: Siru voitti kaikilla kolmella äänellä!! Kissa kainaloon ja palkinnot kouraan, kissa laukkuun ja seuraava kissa kantoon. Sitten vasta kerkesin hengähtää ja viestiä kasvattajalle.

Ensi vuoden näyttelysuunnitelmissa on Kemin näyttely ja siellä assistenttina hääräily, viikkoa myöhemmin Lahteen sunnuntaiksi. Sitten pikkutauko, Kokkolaan sunnuntaiksi helmikuussa ja sitten onkin taas oma näyttely, kevät mennäänkin vähän tiukemmalla tahdilla.


Sain yhdistyksen hallituksen pikkujouluissa lahjaksi Sirun kuvan. Niin upea taulu, että huh!





Pikku-Karhun omakuvapiparit


Herra Norkoilija ja syliintunkija


Tämä hetki oli hyvin erikoinen. Nämä kaksi eivät koskaan ole suostuneet olemaan vierekkäin. Näin ne sitten olivat jouluiltana pitkän tovin. Sylissä torkkuivat ja kehräsivät.



Vielä pari päivää töitä ja sitten talviloma ja reissu Pohjanmaalle äidin luo. Siellä on taas tilaa mellastaa ja Siiri-tätikin (siskon kissa) on siellä.