lauantai 9. heinäkuuta 2016

Porok ja vähän muutakin

Sitä on aika mennyt lomaillessa. Kissat olivat pari viikkoa mummolassa. Olin itse äitin murkinalla viikon, siinä välissä käytiin Kempeleessä näytelmissä. Tuttuja bongattiin monta ja moni ihastui Karhun huutoon.
Kellaria tutkimassa
Näytelmät alkoivat lauantaina aamuyöllä junamatkalla. Asemalta kävelin tavarakuorman kanssa näyttelypäikalle vajaa kahden kilometrin matkan. Kempeleen keskustassa on joku paikallinen pubi nimeltään Karhunpesä. En jaksanut kaivaa kameraa saati kännyä esiin kuvatakseni paikkaa.

Itse näyttelypaikalle päästyäni ja eläinlääkärin tarkastuksessa itse lääkäri ja assarit ihastuivat neidin huutoon ja luonteeseen. Häkki kuntoon ja hengähdys- ja evästaukoa. Siru söi nätisti ja loput sitten peiteltiin, tai ainakin yritti. Sirulla oli ensimmäistä kertaa koko näyttelyhistoriansa aikana hyvä päivä, ei huutanut särön kanssa. Kehräsi ja puski ja oli hyvin tyytyväinen oloonsa. Kiertelin näyttelypaikan läpi ja juttelin tuttujen kanssa ja ihastelin ihania itämaispentuja. Paljon oli tuttuja paikalla.

Siru tähän mennessä käynyt 24 näyttelyä ja vain kaksi kertaa on ollut sama tuomari. Molemmissa Pirokin kevään näyttelyissä oli Ulrika Eriksson ja Satakissan näyttelyssä Porissa ja nyt Kempeleessä oli Vladimir Isakov. Isakov on todella hyvä ja rauhallinen tuomari. Tälläkin kertaa Isakov nappasi Sirun syliinsä ja neiti oli niin otettu ja tyytyväinen, lepuutti päätään tuomarin käsivarrella. Ensimmäistä kertaa neiti istui nätisti pöydällä ja tutkaili tavaroita pöydällä, kävi puskemassa Isakovia ja oli naukumatta(!). Aivan loistavat arvostelut sai, arvosteluseteli oli täynnä sydämiä ja saimme kutsun tulla takaisin.

Tuomarin parhaan valinnassa oli Siru, Sira, abessinialainen ja cornish rex. Rex sai lähteä samantien. Aby kehuttiin, mutta sai tämäkin lähteä. Jäljelle jäi emo ja tytär! Isakov otti molemmat vuorotellen syliinsä ja kehui molempia ihan hirveästi. Isakov tykkäsi ihan älyttömästi Sirun loistavan vihreistä silmistä, mutta emo nominoitiin paremmalla pään muodolla. Emo myös voitti kategoriansa parhaan palkinnon.

Sira aka emo, NW SP IC S*Sandvretens Syrah, JW DM
Kuva: Tessa

Emoa ja siskoa tiiraillaan

Loppupäivä menikin sitten odotellessa näyttelyn loppua ja hotelliin siirtymistä. Hotellilla oli ylläri odottamassa pöydällä: pussillinen kissamaisia juttuja. Pussissa oli Orijenin raksuja (Sirun lempiruokaa), herkkunappeja ja pehmotähti. Kaikki kelpasi paremmin kuin hyvin. Tähti sai ankaraa kyytiä välillä ja lensi komeissa kaarissa ympäri hotellihuonetta.

Huoneeni oli ensimmäisessä kerroksessa maantasalla, ikkunasta näki juuri ja juuri merelle ja paljon lintuja, joten Siru istua kökötti pöydällä pitkät tovit tiiraten lintuja leikin lomassa. Siru nukkui koko yön keskellä sänkyä, tämäkin oli ensimmäinen kerta hotellissa kun neiti nukkui kiltisti eikä tuuskannut ja huudellut.




Sunnuntain näytelmä alkoi hyvin, mutta hyvän aamun päätteeksi Karhu kömpi esiin. Koko päivän neiti huusi särön kanssa. Tuomarille mentiin kiukkusena. Vai pitäisikö sanoa, normimeiningillä :D
Tälläkin kertaa tuli hyvät arvostelut. Ja kutsuttiin takaisin, tosin tuomari tarkisti kastraattinaaraiden tilanteen ja neiti nominoitiin suoriltaan ainoana! NOM-mitali kaulaan ja takaisin häkille odottamaan paneelia.

Neiti kävi nätisti hotellilla illalla hiekkiksella ja samoin kävi aamusta kahdesti. Silti oli turvoksissa, ja sain pienen työn jälkeen neidin käymään laatikolla myös häkissä, tosin vasta arvostelun jälkeen. Yritin uudestaan samaa kikkaa juuri ennen paneelia, todella huonolla menestyksellä.

Paneelissa oli vastassa emo-Sira ja todella upea aby. Siru sai omalta tuomariltaan äänen, aby voitti kahdella äänellä. Näin ollen "voitti" emonsa ensimmäistä kertaa. Kahdesti ovat olleet paneelissa vastakkain.

Kotimatka meni Sirun osalta kovaan ääneen jutellessa. Kotona odotti taasen naamapesu, tällä kertaa Ninjalta. Loppulomailu mummolassa meni torkkuessa ja lepäillessä. Keskiviikkona kotiuduin takaisin omaan kotiin. Taas lepäillään ja odotellaan kotinäyttelyä ja Karhun kemutusta.

Kuva: Tessa
Kuva: Tessa 
Kuva: Tessa


Ruusukeseinä täyttyy ihan mukavasti. Ykköskissojen näyttelyissä ei jaeta ruusukkeita, joten 4 sertiruusuketta puuttuu. Samoin puuttuu Kissaliiton International Premior -ruusuke puuttuu, en jaksanut tilata sitä. Viikon päästä pitäisi tulla Supreme Premior -ruusuke ja tilaan Kissaliitolta valmistujaisruusukkeen tittelistä.

2 kommenttia:

  1. Kävelit 2 km kisun ja tavaroiden kanssa? Hatunnosto! Melkoinen rääkki. :D Tosi harmi kun oltiin samassa tilassa, mutten hoksannut yhtään, että Siru oli paikalla, vaikka kiertelin häkit läpi!

    Tyttö onkin melkoinen näyttelykonkari jo, onnea tuloksista! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oltiin siellä sihteeristön oven pielessä, parin kilppariburman vieressä, emo ja sisko oli toisella puolella mustassa tuplasturdissa. :)

      Poista